keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Pikkujoulumenu

Tänä vuonna ajattelin tehdä vähän erinlaisen pikkujoulumenun. Menun ideana oli käyttää minulle perinteisiä raaka-aineita joulupöydästä, mutta valmistaa annokset uudella tavalla. Alla kuvakollaasi joulumenu 2011.
Uunissa kuivumassa sipulicrust ja kalamata oliivit
 Piparien leipomista ja glögiä
 Jäätelökoneessa piparminttujäätelöä
 Ostin ensimmäistä kertaa sillifileitä, mutta ne tulivatkin kokonaisina ruotoineen päivineen...
 ...Pienen opettelun jälkeen sain kumminkin neljä siistiä filettä
 25 hengen illalliseen tarvitaan jo aikamoinen kasa raaka-aineitakin.
 Glögiä agarilla hyydytettynä
 Pari kiloa maa-artisokkia odottaa kuorijaansa
 Sisko työn touhussa
 Höyrytettyjä punajuuria ja timjamia
 Poron sisäfileet vakuumipusseissa odottamassa pääsyä kylpyyn vesihauteessa
 Pitää kokilla olla vähän kokkausvinkkuakin =D
 Pientä virittelyä että saatiin uuni sopivalle käyttökorkeudelle
 Pientä misaamista ja ihmettelyä ennen menun alkua

"Rosolli" eli alla suolasilliä, rosolli vihannekset ja punajuurivaahto
 Leipäpurua, kuivattua oliivia sekä paistettuja saaristolaisleipä kuutioita
 Lohisashimirulla, graavilohta, tillimajoneesia ja saaristolaisleipää. Kuvasta puuttuu marinoitu punasipuli.
 Pientä viimeistelyä keittoon
 Kolme katsoo ja yksi tekee. Tämähän on kuin kaupungin työmaalta.
 Maa-artisokkakeittoa, katkarapua ja maa-artisokka sipsejä.
 Joulukinkku muuttui possunpotkaterriiniksi hunajasinappimajoneesin ja sienisalaatin kera. Terriini lepää lanttupyrepedillä.
 48 asteista poroa ja oli kyllä mureeta.
 Poroa, punajuurta, porkkanaa ja puikulaperunaa.
 Maustekakkua, pistaasia, vadelmaa ja piparminttujäätelöä
 Itsenäisyyspäivänä sama menu kaveriporukalla. Ainakin on iloisen näköistä porukkaa.
Jälkiruoka versio 2. lisänä mantelicrumble, suklaakakku sekä kanelimarenki.

Jostain syystä väliraikastajat on unohtunut kuvata. Väliruokina toimi kuitenkin pipari ja roquefortmousse sekä valkosuklaa pannacotta ja tyrni. Pitänee tehdä uudestaan ainakin valtavan suosion saavuttanut pannacotta niin saadaan kuva myös siitä.

perjantai 25. marraskuuta 2011

Kolme kärpästä yhdellä iskulla..

Jos sitä kohta ottaisi itseään niskasta kiinni ja alkaisi taas pitkästä aikaa panostamaan tämän blogin päivitykeen...

muutto Olariin on takana ja häämatkaltakin kotiuduttu onnellisesti. Muutama viikko sitten minulla oli yksi neljän hengen illallinen varattu ja häämatkan aikan sain haalittua kaksi lisätilausta samalle viikonlopulle, joten tiedossa oli kolmet juhlat samalla menulla.
Amusena kukkisflania ja katkarapua
 
Alkuruokana paahdettua mustajuurta, siikasashimi ja vesikrassi emulsio (kuvassa kasvisversio ilman kalaa)
 Ja tässä siis normaalina versiona
Perjantain seurue halusi yhden extra annoksen, joka oli tälläkertaa maa-artisokkaa, hummeria lohenmätiä.
 Melkein jokaisen menun suosikki sesongin mukainen punajuurikeitto, ankankoipi confit, selleriä ja saksanpähkinää
 Nälkäisen näköistä porukkaa..
Pääruokana naudan kylkeä, tryffelipuikulamuusia ja porkkanaa.
 ensimmäisen illan väliraikastaja passionsorbet
Toisena iltana passionsorbet omassa kuoressaan ja minttua
Jälkkärilinjasto odottamassa tekijoitä
 
Ja tässähän sitä alkaa syntymään...
"Suklaametsä" (omilla polttareilla keksitty painetehtävässä stokkan herkussa 30min ennne sulkemista)
 Iloisen näköistä leffakerhon porukkaa =D
 Ja pitäähän apujoukkojenkin syödä välillä

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Kotimaista kaviaaria ja hummeria

Kaviaaria ja hummeria
Voikastike
-400g voita
-salottisipuli
-valkosipuli
-vaniljatanko
-1 rkl vettä
-sitruunamehua
 
kuullota silputut sipulit voissa ja kuutioi voi. Lisää vesi ja lämmitä. Lisää voinokareet pikkuhiljaa kokoaika sekoittaen. Raaputa joukkoon vaniljan siemenet ja mausta sitruunamehulla. Pidä kastike n. 50 asteisena.

 
 Hummeri
-n. 500g hummeri
-3,5% suolavettä

keitä hummeria suolavedessä 3 min ja jäähdytä nopeasti ja kuori.  

 
Pastataikina
-1 kanamuna
-2 keltuaista
-n. 2 dl durumjauhoja
-1,5 tl suolaa

Vaivaa aineksista kiinteä pallo ja anna sen vetäytyä hetki kelmussa jääkaapissa ennen käyttöä.

Hummeriraviolit
-6cm levyiseksi levyksi rullattua pastaa
-lihat hummerin saksista sekä jaloista
-ruohosipulia
-suolaa
-creme fraichea
-valkuaisia

täytteeseen sekoita hienonnettu hummerinliha, hienonnettu ruohosipuli sekä pieni määrä ranskan kermaa. Mausta suolalla.
Aseta pastalevy työpöydälle ja asettele lusikalla palloja täytettä levyn päälle ja sivele valkuaisella täytteen ympärys. Aseta toinen pastalevy täytteen päälle ja painele se kiinni toiseen pastalevyyn niin ettei ravioleiden sisään jää ilmaa. Leikkaa muotilla irti. jauhota pinta ja keitä heti tai pakasta myöhempää käyttöä varten.

Maa-artisokkapyre
-0,5kg maa-artisokkia
-keltasipuli
-valkosipuli solo
-kermaa

Kuori ja pilko maa-arsikot sekä sipulit. Kuulota voissa ja lisää kerma. Kiehauta ja anna muhia kypsäksi miedolla lämmöllä. Soseuta ja mausta valkopippurilla.


Annoksen kokoaminen:

Leikkaa hummerin pyrstöt neljään osaan ja lämmitä ne vaniljavoissa. Ripottele päälle ruohosipulia ja viimeistele suolalla. Keitä raviolit suolavedessä n. 3min ja kuivaa ne. Aseta hummerin pyrstö maa-artisokkapyreen päälle ja nosta ravioli lautaselle. Viimeistele annos reilulla lusikalla kaviaaria. Ruokajuomaksi suosittelen voimakas aromista samppanjaa. Me maistelimme annoksen kanssa Armand de brignac gold bruttia joka tuki annosta loistavasti.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Fat Duck

Häämatka on nyt takana ja jäljellä on viellä kulinaristinen makumatka Lontoon huippuravintoloihin. Ensimmäisenä ravintolana pitkän haaveilun jälkeen vihdoinkin legendaarinen Heston Blumenthalin Fat Duck Berkshiren kaupungissa n. tunnin junamatkan päässä Lontoosta. Onnistuin kuin onnistuinkin saamaan meille pöydän kahdelle lounasaikaan. Pääsin linjoista läpi 5 min niiden avautumisen jälkeen, mutta silti viimeinen illallispöytä oli jo mennyt. Toisaalta ravintolassa tarjotaan ainoastaan heidän maistelumenu, joten kokemus on sama sekä lounaalla että illalla. Mistään aivan lyhyestä menusta ei tosiaankaan ole kyse vaan netissäkin ilmoitetaan että lounaalle pitää varata aikaa vähintään neljä tuntia. Meillä siihen meni 4h 30min =D
Otimme junan Paddingtonin asemalta kohti Maidenheadin asemaa n. 35-40min matka, josta olisi vielä 5min taksimatka itse ravintolaan. Saavuimme ravintolan eteen ja Natalian ensimmäinen kommentti oli "missä se ravintola oikein on?". Ravintola on tosiaankin hyvin pieni ja huomaamaton. Oikeastaan ainoa asia joka kiinnittää huomion on oven päällä roikkuva logo "aterimista". Olimme hiukan etuajassa mutta astelimme sisään pienen pieneen eteiseen jossa meidät otettiin vastaan.

Tervetuloa toivotusten jälkeen pöytään kannettiin amusena punajuuri piparjuuri suupala, joka oli ilmaakin kevyempää ja erittäin maistuva.

Tämän jälkeen sommelier saapui samppanjakärryn kanssa ja tarjolla oli neljää samppanjaa laseittain. Deutzin vuosikerta roseeta, Taittingeria, Delamotten roseeta sekä legendaarista Salonia vuodelta 97. Myyttinen Saloni 50 punnan lasihinnalla houkutteli, mutta päädyimme kumminkin Delamotten roseeseen  uutena tuttavuutena.
Hetken kuluttua meille tuotiin menut, jossa tosiaan oli ainoastaan yksi menukokonaisuus ja kaksi siihen suunniteltua viinipakettia 115 ja 250 punnan hintaan. Päädyimme ottamaan halvemman =D (osa viineistä oli samoja molemmissa menuissa?) Viinipaketti osottautui erittäin maukkaaksi ja hyvin valituksi ruokalajeille.

Menut tulivat sinetöidyissä kirjekuorissa matkamuistoksi.
Menu:

Nitro poached aperitifs
Red cabbage gazpacho
Jelly of quail, crayfish cream
Snail porridge
Roast of foie gras
Mock turtle soup
"Sound of the sea"
Salmon poached in a liquorice gel
Anjou Pigeon
Hot &cold; iced tea
Taffety tart
The "BFG" eli black forrest gateau
Whiskey wine gums
"Like a kid in a sweet shop"

Ensimmäinen ruokalaji oli nestemmäisessä typessä "jäädytetty" raikastaja ja valittavana oli kolme "juomaa": gintonic, campari sooda sekä vodka ja lime. Suupala oli sisältä sulaa ja pinnalta rapeaa. Ihanan raikas ja hyvänmakuinen suupala.

Seuraavaksi meille tarjoiltiin sinappijäätelöä ja kylmää kaalikeittoa. Kaunis annos, muttei mitenkään erikoisen makuinen. Saattaa johtua siitä että kaali ei ole oma suosikkini...mutta jäätelö oli kyllä oikein hyvää.

Seuraavaksi meille tarjottiin viiriäistä ja rapukermaa. Annos alkoi tammifilmillä, joka asetettiin kielelle ja suun täytti metsäinen maku jota voimisti sammalen aromit pöydällä. Itse annos sisälsi hernepyrettä, viiriäishyytelöä ja jokirapua, jota lusikoitiin kulhosta tryffelileivällä. Itse show varasti suurimman osan annoksesta, mutta varsinkin tryffelileipä ja rapukerma olivat erittäin hyviä.

"Etanapuuro" sisälsi persiljalla maustettua ohrapuuroa, jonka päällä oli fenkolia ja lisäksi annos sisälsi ibericokinkkua. Annos olisi kaivannut mielestäni suolaa eikä muutenkaan ollut makuuni itse puuron osalta. Tosin kinkku, etanat ja fenkoli toimivat hyvin.
Ankanmaksaa ja barberryä kombulla ja rapukeksillä höystettynä. Kerrassaan loistava ja herkullinen annos. Maksa ei tuntunut yhtään liian rasvaiselta ja kaikki maut sointuivat yhteen herkullisella tavalla. Yksi illan parhaimmista.

Ennen mock turtle souppia meille jaettiin pienet paperiliuskat jossa oli pieni tarina keiton historiasta ja samasta paperista selvisi että keiton kilpikonnan liha on korvattu vasikan pään ja jalan lihasta. Liemi tuotiin kultaisessa "teepussissa", joka uutettiin itse kuumaan veteen ja kaadettiin annoksen päälle. Itse annos oli todella hyvä, hauska ja yllättävä.
"Sound of the sea" oli yksi minun eniten odotetuista annoksista. Annoksen kanssa asiakkaille tarjotaan simpukka, josta tulee kuulokkeet. Kuulokkeista tulee meren ääniä ja tuovat merellisen fiiliksen annokseen. Itse annos kuvaa rantamaisemaa ja sisälsi erinlaisia mereneläviä, leviä, merivaahtoa ja "rantahiekkaa". Japanilaisen saken ja musiikin vaihdittamana silmät suljettuna matkustit samantein rannalle ja elämys oli täydellinen. Annos, musiikki ja fiilis olivat ehdottomasti illan kohokohta.
Lakritsikuorrutettua lohta, artisokkaa, vaniljamajoneesia ja greippiä. Itse kala oli hyvin kypsennytty tosin vähän alisuolainen. Ja ainakaan minä en saanut lakristin makua irti itse kuorrutuksesta. Artisokat olivat hyviä, mutta siinä se oikeastaan olikin.
Tässä vaiheessa aloin olemaan jo todella täynnä ja mieli olisi tehnyt jotain raikasta väliraikastajaa, mutta seuraavana vuorossa olikin pääruoka. Kyyhkystä, speltti risottoa ja verivanukasta. Kaikki komponentit olivat erittäin hyviä viini tuki hyvin annosta. Luultavasti jos en olisi ollut niin täynnä olisin nauttinut annoksesta vielä enemmän.
Kyyhkysen jälkeen oli vuorossa kylmää ja kuumaa teetä samasta lasista. Todella outo mutta hyvä kokemus. Välillä suun täytti lämmin neste kun taas hetkien jälkeen suussa olikin vain kylmää ja lämpötilavaihtelut senkuin jatkuivat =D
Ensimmäinen jälkiruoka taffety tart oli myös ensiluokkaisen hyvää ja sopivan raikas aloitus jälkiruoille.
Toisena jälkiruokana ulkoisesti meille tarjottiin kunnon death by chocolate. Suklaakakkua, suklaarouhetta ja vaniljajäätelöä. Kirsikkasuklaakakku osottautuikin yllättävän kevyeksi ja todella maukkaaksi kakuksi, joka sisälsi useita erinlaisia kerroksia. Minulla ei ollut mitään ongelmaa syödä annosta loppuun ja päättää tähän loistavaa illallista.
Lopuksi meille tarjottiin vielä whiski viinikumeja erinikäisista ja vahvuisista viskeistä. Ja kahvin kanssa tarjottiin pussillinen erilaisia makeisia.
Uskomattoman hieno kokemus, jossa kaikki osaset muodostivat täydellisen kokonaisuuden. Vaikka osa ruoista ei ollu mielestäni maailman parhaita oli kokonaisuus erittäin onnistunut. Kokemusta on pakko verrata keväiseen illalliseen ravintola NOMAssa Kööpenhaminassa ja lopputulos on että maailman 5. parhaaksi valittu ravintola Fat Duck vie voiton maailman parhaasta selkeällä erolla.