Aamun ohjelmassa oli tärkeimpänä lounas Philippe Gavreau:n ravintolassa. Lounas oli buukatu kello 12.00 ja parkkiaika loppui ysiltä, joten meillä oli reilu kaksi tuntia aikaa, joka piti tappaa jollakin tavalla.
pientä sokkeloa Lyonin kaduilla...
Ensimmäiseksi ajelimme Fourvierreen katsomaan kirkkoa?? Ja muinaisia amfiteattereita. Kun nähtävyydet oli nähty ajelimme keskustassa sijaitsevaan Mallevalin viinikauppaan. Olin löytänyt kaupan osoitteen netistä ennen lähtöä ja kauppa osottautuikin oikeaksi helmeksi. Hinnat ja varsinkin valikoima oli kohdallaan ja viinin lisäksi kaupassa myytiin myös kaikennäköisiä herkkuja kuten kaviaaria, tryffeleitä, foie grata, ja karamellejä.
Ennen lounasta kävimme vielä tsekkaamassa Paul Bocusen ravintelin pihan. Siken suosituksista huolimatta emme varanneet pöytää, joka harmittaa vieläkin. Mutta jäi ainakin hyvä syy palata tänne kauniiseen kaupunkiin.
Seuraavaksi lähdimme etsimään lounasravintolaa, joka sijaitsi vajaan puolentunnin ajomatkan päässä Lyonista. Löysimme ravintolan melko helposti ja astelimme sisään viidentähden hotelli kompleksiin. Meidät ohjattiin ystävällisesti pöytään ja saimme menut eteemme. Päätimme nauttia kolmen ruokalajin ”fine business lunch”:n. Lounaaseen sai myös paketin, jossa ruoan lisäksi hintaan kuului puoli pulloa viiniä, vesi sekä kahvi. Mielestäni erittäin hyvä diili 62e hintaan nähden.
Ensimmäiseksi pöytään tuotiin lohipasteijaa, jota tarjoiltiin rucolakreemin kera.
Amusena oli hernepyrettä, herneitä ja tiikeriravunpyrstöä. Mausteina annoksessa oli chiliä ja kuminaa. Yllättävä kyllä makuyhdistelmä toimi erittäin hyvin.
Ravintolassa tarjoiltiin tuoretta lämmitä leipää ja kahta erilaista voita. Ehkä parasta leipää, mitä olen ikinä syönyt. Taisi ravintolan henkilökuntakin katsella ihmeissään, kun pistelimme poskeen viisi isoa leipää. Voitkin loppuivat kesken ennen viimeisiä leipiä ja sormisuolaakin kului puoli kulhoa. Mutta minkäs teet kun hyvää on.
Menussa oli kaksi alkupalaa, kaksi pääruokaa ja kaksi jälkiruokaa josta sai valita mieleisensä, yksi kutakin. Päätimme käydä koko ruokalistan läpi joten minä uhrauduin ja otin alkupalaksi tomaatti- mozzarellasalaatin. Salaatti oli hyvän makuinen, mutta olisin ehkä halunnut vähän enemmän kahden tähden Michelin-ravintolalta.
Pojat ottivat alkupalaksi mustekalaa ja porkkanaa.
Pääruoaksi otin Matiaksen kanssa kanaa ja vihannksia. Kana oli valtavan kokoinen, mutta valitettavasti vähän kuivahko. Lisäkkeenä oli munakoisolla täytettyä kesäkurpitsaa, vihanneksilla täytetty tomaatti ja couscousia.
Ville otti (uhrautui) pääruoaksi lohta, joka tarjoiltiin uusien perunoiden sekä vihanneksien kanssa.
Jälkiruoaksi minulla oli sokerikeksiä, päärynäkreemiä sekä vaniljalla maustettuja päärynöitä. Loistava lopetus aterialle.
Pojilla oli vaniljajätelöä, ja ananastartelliini.
Jälkiruoan kanssa tarjoiltiin pettarit. Lime- ja mandariinimarmelaadia, hedelmäleivos sekä mocca macaron-leivos.
Plussaa ravintola saa upeista puitteista sekä näkymistä hotellin takapihalla sijainneeseen puistonäkymään. Myös ruoka oli todella hyvää.
Miinusta pikkaisen hitaasta palvelusta sekä siitä että ruokalistan mukaan (ainakin meidän Ranskan taidoilla) menuun piti kuulua ½ pulloa viiniä per syöjä ja meille tarjottiin vain pullollinen. Jätimme tipiksi tuon puuttuneen puoli pulloa.
Ravintolan jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Alsacea. Halusin pysähtyä matkan varrella Juraan maistelemaan ja ostamaan viinejä. Ajoimme Arboikseen ??, jossa sijaitsi Stephane – Tissotin myymälä. Odotin maistelua kovasti mutta petyin suuresti heidän maistattamiin punaviineihin. Tosin yksi hyvä jälkiruokaviini löytyi ja nappasin kotiin vietäväksi yhden pullollisen olkiviiniä. Kävimme maistelemassa viiniä vielä toisessa kaupassa ja totesimme heidän viinit täysin kuraviineiksi ja poistuimme ensimmäistä kertaa maistelusta tyhjin käsin. Ei sitä nyt ihan kaikesta kehtaa maksaa.
Bressen kylä
Meillä alkoi olemaan jo kiire hotellillemme, jossa oli check-in deadline klo 19.00 mennessä. Navigaattorin mukaan meidän pitäisi olla perillä 18.56. Matka hotellille sujui ongelmitta, kunnes 6km ennen hotellia autojono pysähtyi täysin. Pienen ihmettelyn jälkeen huomasimme että läheisessä liikenneympyrässä oli menossa mielenosoitus ja autoja ei päästetty läpi. On ne patongit hullua kansaa! Noh, 15min odottelun jälkeen homma alkoi taas pelittää hiljalleen ja saavuimme hotellille klo 18.59. Juoksimme hotellin ovelle, jonka totesimme tuttuun tapaan olevan lukossa. Eli hotellin vastaanotto oli jälleen kerran mennyt etuajassa kiinni. Onneksi hotellin yhteydessä oli ravintola ja kolkutettuamme hetken aikaa oveen. Lopulta saimme oven auki ja kirjauduttua sisään avaimet käteen periaatteella. Kävimme hakemassa kaupasta patonkia iltapalaviinin ja samppanjan seuraksi ja nyt on hetki aikaa rauhoittua ennen huomista Alsace päivää.
Onneksi tämä ei ollut meidän hotelli Lyonissa =D
Autokin alkoi olemaan jo kohtuu täynnä =D (Huomaa vaatekassit siirtyneet takaluukusta takapenkille. Takaluukku äärimmillään täynnä viiniä)
Onnellinen hanhitarha Alsacissa.
Tosin toi hanhi ei ainakaa kovin onnellisesta vaikuttanu rääkyessään minulle.
Onneksi tämä ei ollut meidän hotelli Lyonissa =D
Autokin alkoi olemaan jo kohtuu täynnä =D (Huomaa vaatekassit siirtyneet takaluukusta takapenkille. Takaluukku äärimmillään täynnä viiniä)
Onnellinen hanhitarha Alsacissa.
Tosin toi hanhi ei ainakaa kovin onnellisesta vaikuttanu rääkyessään minulle.
