Noni oli ensimmäisen ulkomaan illalliskutsun aika. Paikkana toimi Tallinnan vanhakaupunki ja koolla oli isoisäni sekä hänenen neljä ystäväänsä. Toiveena oli neljän ruokalajin illallinen, joka kumminkin paisui amusineen, raikastajineen sekä juustoilla seitsemään ruokalajiin.
Todella kiireisten esivalmisteluiden ja shoppailuiden jälkeen kerkesimme kuitenkin aamulaivaan ja lähdimme ruokien ja astioiden kanssa kohti Tallinnan satamaa, jossa toivoimme isoisäni olevan meitä vastassa. Matka meni nopeasti muutaman lonkeron vauhdittamatta ja aurinkokin alkoi jo pilkottaa sadepilvien takaa.
Olimme perillä pikkasen ennen puoltapäivää ja kävimme nopeasti kaupungilla syömässä lounasta sekä hakemassa puoli-ilmaisia kukkasia vanhankaupungin portilta ruokapöytään.
Olimme sopineet illallisen klo 18.30 ja meillä oli hyvin aikaa valmistella illallinen. Kello kuudelta tarjoiltiin alkumaljaksi Gosset brut samppanjaa ja hauskanpito saattoi alkaa.
Amusena oli tällä kertaa herkkutattikeittoa siianmädillä ja ruohosipulilla.
Alkupalana oli äyriäissalaatti, joka sisälsi kampasimpukkaa, jättikatkaravunpyrstöjä, fenkoli- pippurimaustettua tonnikalaa sekä lohi sashimia. Kastikkeena persiljaöljy ja rapeutta annokseen toi paahdettu leipäkeksi.
Eturuokana tarjoilin kurpitsarisottoa ja pekonia. (Resepti aiemmissa blogi kirjoituksissani ja kuten tarkkaavaiset ovat varmasti huomanneet myös kuva amusesta ja risotosta on blogin vanhoista kirjoituksista! Kameramies taisi unohtaa tehtävänsä...)
Pääruokana tarjoilin ankkaa, kyyhkyä, perunaa ja vihanneksia portviinikastikkeen kera.
Ennen juustoa raikasteltiin mangokeitolla ja kookosvaahdolla.
Juustona oli punajuureen käärittyä Piemonten alueelta tulevaa La Tur juustoa, joka valmistetaan pastoroidusta vuohen, lampaan sekä lehmän maidosta. Kastikkeena hunajainen öljykastike.Jälkiruokana valkosuklaa pannacottaa, siitepölycrumble, karpalogranitea sekä mustikkavaahtoa.
Massiivisista järjestelyistä ja tavaroiden roudaamisesta huolimatta ilta oli erittäin onnistunut ja ainakin pääkokille jäi hyvät muistot illasta. Toivottavasti myös ruokailijat saivat unohtumattoman kokemuksen Tallinnan menusta.
Lääh! Näyttää hyvältä! Millaista objektiivia käytät?
VastaaPoistaMust tuntuu että toi kuvien unohtuminen on jo ihan tuttujuttu.. :D Veikkaisin että kamerana oli näissäkin Canon Eos 5D ja objektiivina 24-70mm F2.8L USM
VastaaPoistaJoo hyvä Matias, juurikin tällä kamera setillä mennään lähes aina =D
VastaaPoistaHyvän näköstä - harmi etten pysty maistamaan ruudulta! Oliko tuo punajuuri koverrettu sisältä vai muotoiltu ohuista lätkistä? -Erik
VastaaPoistaHehe kyl se on ohuista siivuista duunattu =D Aikamoinen duuni oli kaivertaa noita jollai...
VastaaPoistaJoo kyllä mä tiiän millä setillä mennään ku oon niin paljon noita kuvannu ja niin paljon kuunnellu sitä "miksei kaikista ruuista oo kuvia" -valitusta myös. :D
VastaaPoistaJoo kato teidän souschefien pitäis tajuu et ei se riitä et autatte esivalmistelee ruokia. Pitää ottaa jatkuvasti kuvii illasta ja varsinki kaikista ruokalajeista, pöydästä ja vieraista. Sit pitää tarjoilla ruokaa ja viiniä sekä kerätä likaset astiat pois. (Ja muistaa et naisille tarjoillaa ennen miehiä) Sit pitää olla omaaloitteinen et jos uuni on grillivastuksella nii osaa vaihtaa sen ylä- ja alalämpöö jos meinaa paistaa siel leipää ja jos resepti sanoo kaakaojauhetta se ei tarkota o'boyta!
VastaaPoistaNiin ja tiramisu tehään kanssa oikein? :D Niin ja pakko muuten mainita että opiskelijaravintola ricolan käsitys punaviinikastikkeesta oli vähintäänkin mielenkiintoinen.. Koostumus vastasi lihalientä, maku muistutti etikkaista ruskeaa kastiketta. Pitää siis jokupäivä tulla teille tekee paremmat pöperöt vai meinaatteko syödä nyt seuraavat pari kuukautta vaan remppapizzaa?
VastaaPoistaHerkkua oli monenlaista taasen tarjolla mutta jäin kaipailemaan kuvia kattauksesta ja ehkä vieraistakin...:)
VastaaPoista