Viinimatka Ranskaan Päivä 4. Reims (Epernay, Le Mesnil-Sur-Oger)

Aamu starttasi tuttuun tapaan tilkalla samppanjaa, jonka jälkeen lähdimme Taittingerin tilalle kellarikierrokselle. Saimme varattua kellarikierroksen puolentunnin päähän ja tänä aikana kerkesimme hyvin tallustella läheisillä kujilla valokuvaamassa. Kierros alkoi lyhyellä videolla, josta selvisi samppanjan alueen sekä tilan historia. Videon jälkeen pääsimme maanalaisiin tunneleihin. Kierreltyämme n. puolisen tuntia ikivanhan luostarin vanhoissa kalkkikaivoksissa joista munkit keksivät jossain vaiheessa tehdä viinikellareita, pääsimme maistamaan talon tuotteita. Maistelun jälkeen totesimme, että tilan etupiha oli täyttynyt Aston Martineilla ympäri maailmaa. Oma auto odotti onneksi kulman takana.

Taittingerin jälkeen suuntasimme Veuve Clicquotin myymälään, joka sijaitsi aivan nurkan takana. Tilalla oli mahdollista maistaa samppanjoita ja päätimme maistaa 1998 La Grande Damea. Vanha tuttu, mutta aina yhtä hyvä ja tulevaisuudessa varmasti vielä parempi. Perus brut maksoi 10e lasi, vintaget 12e ja La Grande Dame 15e, joten valinta oli oikeastaan naurettavan helppo.Veuve Clicquot, La Grande Dame 1998
Väri: Vaalea kullankeltainen, runsaasti pieniä kuplia
Tuoksu: Paahteinen ja tamminen, houkutteleva
Maku: Sitrusta sekä pähkinää
Todella pehmeä ja raikas maku. Pitkä jälkimaku

Seuraavaksi suuntasimme Epernayhin ja Avenue de Champagnelle, jossa sijaitsee muun muassa Moët & Chandonin sekä Perrierin-Jouetin tilat. Möetin kauppa oli yhtä vakuuttava kuin aina ennenkin ja hyllyt notkuivat erinäköisiä spessupulloja. Eteenkin erikoispaketti Dompan Oenothequeta ja Claudia Schifferin rinnasta Karl Lagerfeltin toimesta muotoiltu samppanjapullojen päällä seisova ”malja” vaikutti erittäin mielenkiintoiselta.

Möetin jälkeen söimme lounasta paikallisella terassilla. Onnistuimme poimimaan listalta foie gras salaatin, salaatti romanen sekä pojalle lehtipihvin ranskalaisilla. Ruokajuomaksi ihanan viileää roseeta.

Ruoan jälkeen suuntasimme läheiseen viinikauppaan, jossa oli mahdollista maistella ja ostaa pientuottajien viinejä. Valittavana oli vajaa 50 tuottajaa ja maistelu olisi tuottanut suuria vaikeuksia ellei listalla olisi ollut suoraan kuuden suosituksen maistelupakettia. Maistelimme samppanjat ja olihan ne ihan hyviä. 6x1,4dl maksoi huimat 39 euroa. Mielestämme diili oli hyvä.

Viimeisenä etappina Epernayssa kävimme tsekkaamassa keskustan parkkipaikan vieressä olevan viinikaupan, josta olisi voinut ostaa vaikka useammankin pullon. Tällä kertaa kauppakassiin ei kumminkaan päätynyt kuin -95 vuosikerran Krug. Kauppaan jäivät mm. Laurent Perrierin Grand Siecle hintaan 74 euroa pullo, ja monet muut. Kaupasta poistuttuamme jäimme vielä hetkeksi pohtimaan olisiko kaupan loputkin -95 Krugit pitänyt ottaa parempaan talteen, mutta lopulta pienen konsultoinnin jälkeen ”järki” voitti. Pullot saivat jäädä odottamaan seuraavaa kertaa.

Epernaysta suuntasimme Le Mesnil-Sur-Ogeriin. Tosin matkalla poikkesimme ensin Ay:ssa kuvaamassa tarhojen kivilaattoja ja viiniköynnöksiä. Aivan sattumalta päädyimme myös Billecart-Salmonin (lohen) tilalle ja päätimme ikuistaa itsemme tilan edessä, sillä olimmehan juomassa heidän lippulaivasamppanjaa tunnin sisällä.

Ay:n jälkeen saavuimme vihdoinkin Le Mesniliin, jossa oli pakko käydä kuvaamassa kuuluisa Clos Du Mesnilin palsta. Palsta, jolla kasvatetaan loistokasta Krug Clos du Mesniliä. Le Mesnilin toinen helmi on kulttiviini Salon. Salon valmistaa ainoastaan yhtä viiniä, vuosikerrallista blanc de blancsia. Viimeisin markkinoille päässyt viini on vuodelta 1997. Viisaampien ohje oli, ”mikäli näet Salonia myynnissä, osta pois”. Alueelle suuntaaville kerrottakoon, että Epernayn viinikaupasta sai myös Salonia, hintaan 214 euroa pullo. Hinta on vähintäänkin hyvä.

Meillä oli varattuna illallinen Le Mesnil -ravintolasta ja vielä tunti ylimääräistä aikaa, jonka pyhitimme aperitiiville viiniköynnöksien lomassa. Pitkän pähkäilyn jälkeen olimme päätyneet Billecart Salmonin Cuvee Elisaberth Salmon roseeseen vuodelta 2000. Roseeksi viini oli väriltään todella haalea. Maussa ei myöskään ollut havaittavissa perinteistä roseen makua. Mielenkiintoinen tuttavuus ja erittäin hyvä viini.

Billecart Salmon cuvee Elisabeth Salmon 2000

Väri: Persikkaa ja kultaa, todella vaalean punainen voisi luulla melkein perus brutiksi Tuoksu: hunajaa, vaniljaa, paahteinen sekä tamminen Maku: Sitruksinen sekä toffeinen. Mausta voi aistia myös konjakin sekä tammea. Viinissä isot mutta pehmeä kuplat.

Aperatiivin jälkeen saavuimme ravintolaan varttia ennen varausta ja marssimme sisään. Hyvin pelkistetty pieni ravintola, joka sijaitsee Clos du Mesnil palstan kyljessä. Ravintolan menu oli melko lyhyt ja valittavana oli joko ala carte lista sekä kahden tai kolmen ruokalajin illallinen (24e).

Päädyimme menuun ja otimme lisäksi vielä juustolautasen hintaan 8 euroa.

Ville otti alkuruoaksi ankanmaksaterriini salaatilla.

Matiaksen kanssa söimme lohta ja vuonankaalisalaattia.

Pääruoaksi kaikki valitsi viiriäisen ja foie gran. Kelpo annos joskin maksa kaipasi vähän lisäsuolaa.

Juustoja oli kolmea erilaista.

Jälkkäriksi minä otin tuoreita mansikoita, jotka tarjottiin kermavaahdon ja vaniljajäätelön kera.

Pojat söivät suklaamoussea ja pistaasikastiketta sekä kirsikoita.

Ihan kiva ravintola huokeilla hinnoilla varustettuna. Samppanjalistalta löytyi pelkkiä paikallisia samppanjoita ja hinnoista iso plussa – halvimmat alle 40e ja kalleimpana Krugin Clos du Mesnil 1100e. Todettakoon, että esimerkiksi Savoyssa hinta alkaa eri numerolla, eikä todellakaan parempaan suuntaan.

Illallisen jälkeen kaikki olivat valmiita nukkumaan ja ajelimme takaisin Reimsiin. Matkalla hotellille paikallinen poliisi päätti pysäyttää meidät ja tutkia matkatavarat takaluukusta. Mitä lie olivat etsimässä. Onneksi takaluukusta ei löytynyt kuin viiniä ja kampasimpukoiden kuoria joten poliisit toivottivat turvallista kotimatkaa =D