Oli jälleen tullut aika järjestää pitkästä aikaa viinitastingit. Olemme jo muutaman vuoden ajan keränneet Villen kanssa herkullisia Torresin Mas La Plana viinejä. Olemme todenneet niiden olevan varsin kelpo vinkkuja omassa hintaluokassaan. Kaikki pullot onkin haalittu ulkomailta tai laivan tax-free:stä.
Kaapista löytyi vuosikerrat 1989, 1996, 2004, 2005, 2006 ja 2007. Päätimme maistella kolme vanhinta sekä nuorimman viinin. Onneksi melkein kaikkia jäi vähintään pullollinen kaappiin seuraavaa tastingia odotellessa. Nyt kyllä harmitti muutaman vuoden takainen 96 magnumi, jota emme jaksaneet raahata laivalta Tallinnan kautta kotiin. Olisi ollut mahtavaa vertailla miten saman vuosikerran viini on kehittynyt eri pullokoossa. Villinä korttina otimme mukaan viime vuoden viinin, Mas Borraksen, joka on Alkon hinnoissa samaa hintaluokkaa maailmalta tuotujen Mas La Planojen kanssa.
Odottelevaa totista ja väsynyttä porukkaa =D
Viinitilkan jälkeen alkoi hymykin jo irrota.
Kaikilla viineillä oli oma selkeä värinsä, tosin Mas Borras erottui joukosta selkeästi muita kirkkaamman punaisella värillä.
Maistelimme viinit ennen menuta, jonka jälkeen viinit saivat dekantoitua kolmisen tuntia ja ne maisteltiin uudelleen pääruoan yhteydessä.
Amusena oli tällä kertaa jättikatkarapua, mustekalaa ja simpukkavaahtoa.
Ensimmäisenä alkuruokana jo kaikille ruokailijoille tuttua vatkattua smetanaa sekä lohta. Olihan sitä pakko vielä tehdä kun niin hyvää on. Ensi kerralla ei varmaan enään tipu alas kenelläkään.
Toisena alkuruokana pyöröpaistista valmistettua tartaria. Lisukkeena pinaattia, parsaa sekä hunajasinappimajoneesia sekä viiriäisen keltuainen.
Päivän keittona sinisimpukoita, kurkkua, fenkolia sekä kukkakaalikeittoa.
Pääruoaksi tarjoilin ylikypsää Iberico porsaan poskea sekä sisäfilettä bataatin ja paahdetun palsternakan kera. Rapeutta annos sai friteeratusta savoy-kaalista.
Ennen jälkiruokaa raikasteltiin "GT sorbetilla"
Varsinaisena jälkiruokana Mustikka-karpalofinancier, mustikkavalkosuklaata sekä valkosuklaajäätelöä.
Iloisesta porukasta päätellen ilta oli jälleen kerran mukava ja maukas kokonaisuus.
Keittiön siivouksen jälkeen oli hyvä niputtaa ilta pakettiin viimeiset mielipiteet vaihtaen punaviinilasi kädessä. Lopputulos maisteluista oli hyvä. Kaikki tykkäsi viineistä ja kaikilla muilla paitsi Svetalla Mas Borras oli huonoin vinkuista. Kolmen tunnin dekantointi aukaisi kaikkia viinejä ja maku parani sekä pehmeni. Itse olin varsin yllättynyt kuinka hyvässä kunnossa 89 vuosikerta oli vielä, vaikka sen pitäisi olla jo parhaat päivänsä nähnyt. Ostan ehdottomasti lisää heti kun mahdollisuus tähän tulee. Kiitos kaikille maistelijoille ja apujoukoille!
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista